SInä olet vahvin lenkki
Jos et luota vaan varmistat
Kesäkuussa tuli yllättävä ja yllättävän vakava viesti. Five Eyes -maiden* tietoturvaviranomaiset varoittivat, että tekoäly muuttaa kyberuhkia nopeasti. Niiden mukaan kehitys kulkee odotettua nopeammin, suuremmassa mittakaavassa ja vähemmällä vaivalla. Kehittyvät välineet auttavat uhkilta puolustautuvia, mutta yhtä lailla myös hyökkääjiä ja huijareita. Siksi niihin pitää keskittyä juuri nyt.
*Five Eyes = Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti.
Miksi tämä koskee minua? Sinua? Meitä?
Siksi, että pahiksille kelpaa pienikin apu. Turha tieto, huolimaton klikkaus, liian laaja käyttöoikeus tai liian innokas kokeilu voi riittää. Emme voi vaikuttaa siihen, mitä rikolliset, huijarit tai valtiolliset toimijat yrittävät tehdä. Mutta voimme päättää, kuinka paljon annamme heille käyttökelpoista materiaalia.
Olen ajatellut internetistä ja sosiaalisesta mediasta pitkään aika yksinkertaisesti: älä laita nettiin mitään sellaista, mitä et haluaisi nähdä myöhemmin väärässä paikassa. Tai siis mitään, mitä et haluaisi isoäitisi, pomosi tai satunnaisen nigerialaisen prinssin näkevän.
Välillä tällainen panttaaminen on tuntunut vanhanaikaiselta. Ehkä se olikin vain kaukaa viisasta.
Tuo sääntö pätee hyvin myös tekoälyyn. Se itse asiassa lisää tarvetta varovaisuuteen, koska seuraukset lyövät naamalle nopeammin. Ja tekoälyyn syötetty jää sinne pysyvästi, ehkä matkaa vielä eteenkin päin. Jos kerromme liikaa, annamme liikaa valtaa tai luotamme liian helposti, kylvämme ihan itse oman tuhomme siemenet.
Tässä kohtaa moni keskustelu menee vinoon. Alamme puhua alustoista, käyttöehdoista, tietovuodoista ja siitä, mitä Facebook, Microsoft tai OpenAI tekevät. Niistä pitääkin puhua. Mutta samalla unohtuu jotain oleellista: miksi annoimme tiedot alun alkaenkaan?
Yrityksissä tekoälyyn suhtaudutaan vaihtelevasti. Moni firma sanoo kannustavansa työntekijöitään kokeilemaan tekoälyä. Se kuulostaa modernilta ja luottavaiselta. Liian usein tämä tarkoittaa käytännössä, että johto ei ohjeista eikä valvo, koska se ei oikein itsekään ymmärrä missä mennään.
Silloin ihmiset keksivät kyllä keinot. Joku käyttää omaa tiliään, koska yritys ei tarjoa työkalua. Joku vie dokumentin analysoitavaksi, koska vastaus tarvitaan heti. Joku kysyy neuvoa sopimuksesta, asiakastiedosta tai strategiasta, koska tekoäly vastaa nyt ja ihminen ensi viikolla.
Uteliaisuus ja pakko vievät kyllä eteenpäin. Mutta suunta ei aina osu oikeaan.
Suunta ja tulos riippuvat kuitenkin ihmisistä. Johto tekee pelisäännöt. Esihenkilöt näyttävät, miten niitä sovelletaan. Työntekijät koulutetaan eikä jätetä oman onnensa nojaan. Jokaisen pitää vielä omalta kohdaltaan miettiä, mitä kannattaa kertoa, mihin kannattaa luottaa ja mitä täytyy tarkistaa.
Yksinyrittäjä tai kotikäyttäjä on yhtä aikaa niin johto, tietoturva kuin käyttäjäkin. Itse pitää kaikki tehdä! Kuulostaa raskaalta, mutta näinhän se on minkä tahansa uuden asian kanssa. Ensin opetellaan sen verran, että ei hypätä pää edellä veteen tietämättä onko alla kivi – tai osataanko uida takaisin rantaan.
Tekoälyä kannattaa ja pitääkin käyttää. Sitä tulee opetella, testata ja ottaa mukaan työhön, arkeen ja ajatteluun. Ja siihen pitää suhtautua aikuismaisesti. Innostus on hyvä moottori, mutta huono turvavyö.
Ronald Reagan käytti aikanaan lausetta “Luota, mutta varmista.” Tekoälyn kanssa lause on vielä yksinkertaisempi. Älä luota. Varmista.
Tarkista vastaus. Tarkista lähde. Tarkista oikeudet. Tarkista myös oma innostuksesi. Kaikkeen hypetykseen ei tarvitse lähteä mukaan.
Meillä on enemmän omaa valtaa kuin ajattelemmekaan. Voimme päättää, mitä kerromme ja mitä jaamme. Voimme päättää, kenelle annamme pääsyn tietoihin, tileihin ja järjestelmiin. Voimme myös opetella ennen kuin annamme uuden välineen tehdä puolestamme asioita, joita emme ehkä itsekään vielä oikein tajua.
Tietoturvan vahvin lenkki on ihminen, joka ymmärtää mitä tekee. Ole siis vahvin lenkki!
(Juha Pihanen 6.7.2026, julkaistu myös Createch Finland ry:n LinkedIn sivulla ja englanninkielisenä Mediumissa)